Satakunta - osaajia houkutteleva piilaakso


Olemme seuranneet mielenkiinnolla Satakunnan uutisia yritysten investoinneista, sekä innovaatioista alueella. Satakunnassa sijaitseekin jo nyt Suomen kannalta merkittävää, vientiin suuntautuvaa kansainvälistä liiketoimintaa. Se edustaa teknologiametalleissa ja kiertotaloudessa aivan kansainvälistä kärkeä. Satakunnan osuus Suomen viennistä on 6,0 % ja Suomen teollisuuden työpaikoista on 5,6 %. Satakunnan osuus Suomen perusmetallien ja metallituotteiden tuotannosta on 13,7 %. Nämä ovat erittäin hyviä lukuja, jos vertaa väestöosuuteen, joka on vuonna 2019 ollut 3,9%. Satakuntalainen kun ei välttämättä itsestään niin tee numeroa, niin näillä meriiteillä kyllä sietäisi. Näkymä teknologiametallien ja kiertotalouden piilaaksosta on aivan edessämme. Viimeisen loppusilauksen tulevasta piilaaksosta onnistuu tekemällä start-up myönteisiä ratkaisuja, markkinoimalla kansainvälisiä ja suomalaisia yrityksiä investoimaan alueeseen, lisäämällä tutkimus -ja kehitys työtä, suuntaamalla opintoaloja tukemaan teollisuutta, sekä houkuttelemalla osaajia alueelle ja saada heidät jäämään.

Kuva: Wikipedia

Kuva: Wikipedia

Mikä tärkeintä, meidän on mietittävä miten tämä kaikki tehdään vastuullisesti. Hiilineutraalius ja kiertotalous ovat vastuullisen liiketoiminnan ehto ja metallit ovat kiertotalouden ytimessä. Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Porin kaupungin ja valtion välillä 2021-2027 esittelee, että Porin alue tavoittelee edelläkävijyyttä vähähiilisyydessä sekä uusimman osaamisen ja teknologian hyödyntämisessä. Tavoitteena on Porin alueen täysin päästötön teollisuus vuonna 2027 (hiilineutraalisuus).

Töitä tähän on tehty ja erityisesti nyt näyttää siltä, että Satakunnan teolliseen kehitykseen ja kouluttautumiseen on viimeaikoina erityisesti panostettu. Nämä kaikki kun lopulta liittyvät toisiinsa, yhteistyössä on voimaa. Näin kaikki hyötyvät. Hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuuden nykyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja missiota, kunnianhimoista tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoimintaa, sekä investointeja niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Tilastokeskuksen mukaan yritysten ja korkeakoulujen tutkimus -ja kehitys menojen osuus alueen yritysten liikevaihdosta on Satakunnassa 0,5 % (2018). Tähänkin on jo tartuttu ja silmiini on osunut erityisesti FORE UCPori -projekti, jonka myötä räätälöidään tutkimustyötä yritysten tarpeiden mukaan.

Alueen osaajien kouluttautumisessa taas Porin Yliopistokeskus on saanut 20 uutta tekniikan kandidaatin aloituspaikkaa. SAMK ja Aalto-yliopisto kouluttavat alueelle metallurgeja ja yritysyhteistyössä SAMK onkin jo kokenut tekijä. Tiettyjä teollisuuden tarpeellisia tutkintoja on kuitenkin vielä käytävä kauempaa hakemassa, vaikka työpaikat ovatkin täällä. Itse olen käynyt hakemassa kemistin tutkinnon Jyväskylästä. Osaajien saaminen alueelle, tai jopa jääminen lähtee usein jo opintojen aikana kesätöistä tai oppisopimusharjoitteluista. Tästä esimerkkinä on operaattoreiden kouluttaminen yrityksissä. Alueelle tarvittavien operaattorien määrä on tulevaisuudessa kasvussa ja saattaa tulla mieleen, onko sittenkin operaattorit niitä, joista kohta on pulaa. Asiantuntijatyötä kun voi tehdä myös asuinpaikasta riippumatta etänä. En myöskään voi kuvitella tekeväni töitä ilman kansainvälisiä kollegoita, he ovat olleet ehdottoman tärkeässä roolissa uusia ideoita osaksi osaamistamme. Toivonkin ehdottomasti, että saamme käännettyä muuttotappiot muuttovoitoiksi, houkuttelemalla osaajia Satakuntalaiseen piilaaksoomme.


Maria vanhataloPorin Nuorkauppakamari ry:n puheenjohtaja

Maria vanhatalo

Porin Nuorkauppakamari ry:n puheenjohtaja